Kättelyn jälkeen nämä 50 ihmistä juoksivat 4,8 kilometrin juoksukisan ja mies tunnisti heidät maalissa yksitellen etunimellä – satunnaisessa järjestyksessä. Miten hän teki sen?

Oliko mies yliluonnollinen? Ei. Huijasiko hän? Ei. Mutta hän tiesi kuinka ihmisen aivot toimivat ja kuinka ne voivat oppia ja muistaa nopeasti. Tässä on sinulle 5 yksinkertaista niksiä, joilla voit saada harteillasi istuvasta supertietokoneesta enemmän irti, samalla kun säästät aikaasi.

1. Älä tuhlaa aikaasi, aseta tarkka tavoite opiskeluillesi

Päätä etukäteen mikä on tarkoituksesi kun luet, istut tunnilla tai harjoittelet. Tämä on korvaamaton tapa, jos haluat että sinusta tulee tehokas oppija. Ole armoton sisällön arvioinnissa. On yhtä hyödyllistä tietää mitä ei tule tietää kuin se mitä pitää. Kaikki asiat ei ole samanarvoisia.

Ennen kuin aloitat, ei ole huono idea kirjoittaa paperille vastaukset näihin kahteen kysymykseen: 1) Miksi luen tätä tai olen tällä tunnilla? 2) Mitä yritän saada tästä irti?

Useimmat ihmiset hiihtävät jokaisen tekstin lähdöstä maaliin samalla tahdilla olipa kyseessä Aku Ankka, Seiska tai pääsykoekirja. Olet varmaan kanssani samaa mieltä, että nuo eivät ole yhtä tärkeitä sinulle? Tämä johtaa seuraavaan kohtaan.

2. Miksi kannattaa opiskella uutta vähemmän ja kertata enemmän?

Kuvittele, että sinä menet buffettiin syömään. Jos lautasestasi puuttuisi pohja, kuinka paljon eri ruokia kasaisit siihen? Et yhtään, mutta kun kyse on opiskelusta, monet meistä toimivat juuri toisin päin. He ahmivat uutta tietoa, vaikka eivät ymmärrä tai muista kunnolla vanhaakaan.

Tony Buzan, mies joka keksi Mind Mapin, arvioi että ihminen unohtaa 80 % lukemastaan 24 tunnin kuluttua. Ajattele mitä haaskausta!

Maailman parhaat muistimestarit ovat tunnustaneet, että hekin joutuvat kertaamaan, jos he haluavat muistaa jonkin asian pysyvästi. Miksi sinä et joutuisi? Jos haluat muistaa jonkin asian pysyvästi, avain on kertaaminen.

No kuinka usein ja miten paljon kannattaa kerrata?

Alkuun kannattaa kerrata tiheämmin, jonka jälkeen kertausten väliä voi harventaa. Ehkä paras ajankohta ensimmäiselle kertaukselle on tunnin päästä siitä, kun olet lopettanut opiskelun. Jo 5 – 10 minuuttia riittää nostamaan muistin 80 – 90 % tasolle.

Seuraava kertaus sinun tulisi tehdä päivän päästä. Sitä seuraava viikon päästä. Sitä seuraava kuukauden päästä. Sitä seuraava kolmen kuukauden päästä. Viimeinen kuuden kuukauden päästä.

3. Mind Map – opiskelijan salainen ase?

Miksi Mind Map eli miellekartta toimii, jos haluat muistaa paljon asioita? Paras selitys minkä tiedän on, että ihmisen aivot ovat kuin verkko joka luo yhteyksiä asioiden välille: sana Einstein voi auttaa sinua muistamaan atomipommin, mistä muistat Japanin, sieltä muistat heidän liittolaisen Hitlerin, mistä muistat holokaustin…

Vaikka ihminen on keksinut tietokoneen, se ei tarkoita, että ihminen olisi kone joka oppii parhaiten nielemällä pitkiä listoja. Ei ihme jos opiskelu tuntuu työltä tuolla menetelmällä.

4. Jos haluat parempia tuloksia, tutki päätäsi

En nyt tarkoita, että marssit Alkoon ostamaan pullon absinttia ja lähdet mielikuvitusmaailmaan tutkimusmatkalle, vaan että kokeilet eri menetelmiä, kunnes löydät sen mikä toimii sinulle. Yhtä oikeaa tapaa oppia ei ole. Ja jos sinä et ole sokea tai kuuro, veikkaan että sinulle tehokkain tapa oppia on eri tekniikoiden yhdistely.

5. Laillinen tapa luntata – jonka löysin liian myöhään

Jos hankit melkein tahansa kirjan tai kurssin muistista, löydät sieltä tämän yksinkertaisen tempun – jota ei opeteta koulussa. Kuvittele itsesi paikkaan missä koe järjestetään ja jätä aivoillesi vihjeitä. Siis mielessäsi. Ikkunasta näkyvä maisema voi auttaa sinua muistamaan vaikka mitä, jos olet antanut sille merkityksen etukäteen:

bussipysäkki ja bussi voi muistuttaa sinua vuosiluvusta, kun jotain tärkeää tapahtui, sukat jaloissasi voivat olla täynnä salaisia vinkkejä, vasen sukka kertoo kommunismistä, oikea kapitalismista, pulpettiin voit sijoittaa melkein rajattoman määrän näkymättömiä vihjeitä, sen jalat voivat esittää neljää merkittävää tapahtumaa, mistä muistat niiden lopputuloksen, joka taas auttaa sinua eteenpäin. Näetkö miten helposti voit muistaa melkein mitä vain?

Minun ainoa murheeni on, että törmäsi tähän lailliseen tapaan luntata vasta koulujeni jälkeen.

Kirjoittajasta

Tämä on vierasjuttu, jonka on kirjoittanut Timo Jäppinen, itsensä kehittämiseen erikoistuneen julkaisijan, Finlandia Academyn, http://www.finlandiaacademy.fi/ perustaja. Hän myös kirjoittaa blogia oppimisesta, lukemisesta ja itsensä kehittämisestä osoitteessa http://finlandiaacademy.blogspot.com/ mistä saat ilmaiseksi hänen 36 vinkkiä tehokkaaseen opiskeluun.

“Kirja muuten hyvässä kunnossa eikä mitään merkintöjä mutta 2-vuotias tyttäreni järsi kirjan kulmia, joten jouduin lunastamaan kirjan kirjastolta. Teksti ei ole kärsinyt ainoastaan kirjan kulmat.”

Jos sinua ei hampaan jaljet hairitse ja haluat saastaa, niin klikkaa tama kaytetty versio booky.fi nettikaupasta!

Kevat 2011 sujui Virpilla paasykokeisiin valmistautuessa. Han paatti hakea Oulun yliopistoon opiskelemaan laaketiedetta. Paasykokeen jalkeen olo oli viela epavarma, mutta oma nimi listalla ja myohemmin tullut paksu kirjekuori sen todistivat, Virpi paasi yliopistoon!

Miten valmistauduit paasykokeeseen?

Luin Galenosta, joka on kaikille lääketieteelliseen pyrkiville ainoa, n. 600 sivuinen pääsykoekirja. Tein omia muistiinpanojani, mutta aika vähän. Joka kappaleesta muutaman sivun.

Aloitin lukemisen tammikuussa 2011 ja luin päivässä n. 3-5h, välillä biologian osuutta päntäten, välillä laskien. Lukeminen ei tuntunut hankalalta, koska taloudessani asui kaksi muutakin lääkikseen pyrkijää, joiden kanssa yhdessä lukeminen oli todellakin suureksi hyödyksi.

Millainen oli paasykoe?

Pääsykoe oli pitkä, 14 tehtävää ja aikaa oli 5 tuntia. Juuri ajan vähyys teki kokeesta hankalan ja vaati hyvää paineensietokykyä. Kokeessa oli kysymyksiä liittyen pääsykoekirjaan: fysiikan ja kemian laskuja, galenoksen teoriaa, sekä monenlaista näiden tietojen ja taitojen soveltamista. Mitään erillistä haastattelua ym. ei ollut, vain tuo viisituntinen koe.

Mihin muualle pyrit opiskelemaan?

Hain myös tuotantotaloutta ja prosessitekniikkaa opiskelemaan Oulun yliopistoon. Kokeita oli kaksi, fysiikka ja matikka, jotka molemmat perustuivat lukion pitkiin oppimääriin kyseisistä aineista.

En kokenut kokeideni menneen kovin hyvin, koska nämä opiskelupaikat eivät motivoineet minua paljoakaan. Sain silti hyväksytyn vastauksen näistä 1. toiveestani eli tuotantotalouden laitokselta.

Milta sisaan paaseminen tuntui?

Pääsin lääketieteelliseen ja haku oli ehdoton ykköstoiveeni. Kirjeen saaminen tuntui uskomattomalta, tosin olin jo lukenut uutisen internetistä ennen kirjeen saapumista. Olo oli hyvä, mutta myös epäuskoinen “miten minä?”.

Kuva: rosmany

Miten valmistauduit Helsingin yliopiston laaketieteen paasykokeeseen?

Valmistauduin lähinnä lukemalla Galenos-kirjaa. Selailin myös Epionen Galenos haltuun -kertauskirjoja (melko turhia) ja Eximian edelliskevään valmennuskurssimateriaaleja, jotka olin ostanut käytettyinä. Tukena anatomiassa oli myös edellisenä bayan escort atakoy syksynä suorittamani fysiologian kurssin kirja Principles of Anatomy and Physiology.

Luin ensin Galenoksen kerran läpi tutustuen aiheisiin (tammi-helmikuussa), sitten toisen kerran alleviivaten ja tehden kattavat muistiinpanot kappaleista (maalis-huhtikuussa), ja kolmannen kerran korostaen erivärisellä tussilla erilaisia avainsanoja ja varmistaen sitten, että osaan selittää kaikki sanat mahdollisimman tarkasti ja laajasti (huhti-toukokuussa).

Laskurutiinia minulla oli jo edellisistä opinnoistani, mutta laskin kuitenkin n. 150 tehtävää lukion kemiaa ja fysiikkaa viimeisten kuukausien aikana. Viimeiset 3 viikkoa ennen kokeita keskityin vanhoihin pääsykokeisiin: annoin itselleni aikaa 5 tuntia/koe, tein sen ja arvostelin käyttäen apuna vastausanalyysejä. Arvioni omista pisteistäni liikkuivat yleensä välillä 55-70% koepisteistä: varsinaisessa pääsykokeessa sain 61% kokonaispistemäärästä, eli ilmeisesti itsearviointini oli ollut oikean suuntaista. Vanhoista kokeista sai sopivasti haastetta ja sitä kautta itsevarmuutta varsinaiseen kokeeseen – suosittelen!

Valmennuskurssia en käynyt, enkä koe, että se olisi tarpeellinen kellekään jolla on mielestään hyvä pohja kemiassa ja fysiikassa. Kunhan jostain hankkii tarpeeksi haastavia ja tasokkaita harjoitustehtäviä.

Millainen oli itse paasykoe?

Koe oli tänä vuonna biologiapainotteinen, sisälsi muutaman helpon kemian laskun, muutaman haastavan fysiikan laskun, paljon biologian nippelitietoa sekä ikävän työlään monivalintaosion, jossa oli aineisto apuna.

Milta opiskelupaikan saaminen tuntui?

Pääsin Helsingin lääketieteelliseen, joka oli ykköstoiveeni. Näin tuloksen yöllä kello 12 yliopistohaun nettisivuilta, ja pieni onnen itkuhan siitä tuli. Tuntui epätodelliselta, eikä sinä yönä kyllä enää nukuttanut… Itse “paksu kirjekuori” oli pieni antikliimaksi, kun se seuraavana päivänä saapui: todella ohut ja väritön paketti, joka sisälsi vain välttämättömimmät lomakkeet.

Kuva: Walt Stoneburner

Etsi itsellesi tsemppikaveri, niin et heittaydy yhta laiskaksi kuin kissani Lucy!

Ovatko kevaan 2012 paasykokeet jo mielessasi? Tuntuuko, etta haluaisit jakaa lukukokemuksia tai vaikkapa muistiinpanoja jonkun samaan paikkaan pyrkivan kanssa? Sita varten on tama Paasykoeblogin Paasykoeystava-sivu! Valintakokeisiin valmistautuminen voi olla iso urakka ja itsekin sain 06, 07 ja 08 kevaina suurta apua ystavista, jotka myoskin pyrkivat opiskelemaan historiaa.

Ohjeet:

1. Jata ilmoitus kommentoimalla tata merkintaa.

2. Laita viestiin mihin olet pyrkimassa ja millaista paasykoeystavaa etsit.

3. Muista laittaa itse viestiosioon oma sahkopostiosoitteesi! (Pelkka kommenttiosioon laittaminen ei riita, silla se nakyy vain minulle.)

4. Seuraa ahkerasti tata sivua ja jaa odottamaan yhteydenottoja.

Kuva

Mita opiskelet?

Opiskelen pohjoimaista filologiaa toista vuotta Oulun yliopistossa.

Miksi pyrit opiskelemaan juuri pohjoismaista filologiaa ja millainen paasykoe oli?

Kävin ruotsinkielisen lukion, jossa viimeistään päätös lähteä opiskelemaan ruotsia yliopistoon sai tulta siipien alle. Olen ollut aina hyvä kielissä ja ruotsi tuntui tarpeeksi eksoottiselta vaihtoehdolta.

Pääsykoe oli suht helppo, tosin ottaen huomioon, että olin lukiossa opiskellut ruotsia äidinkielenä, joten en joutunut kovin paljoa kielioppia kertaamaan. Kokeessa oli myös helppo ainekirjoitustehtävä.

Mutta vaikka luulee/tietää olevansa hyvä ruotsissa ei takaa sitä, että opiskelupaikka irtoaisi helposti. Itse en valmistautunut pääsykokeeseen lainkaan, mutta en myös saanut opiskelupaikkaa, vaan jouduin varasijalle. Lopulta pääsin opiskelemaan varasijalta. Lukemiseen kannattaa panostaa hyvin.

Millaista opiskelu on ollut ja oletko ollut tyytyvainen valintaasi?

Opiskelu on ollut mukavaa. Kurssit ovat erittäin monipuolisia ja monipuolisuutta opintoihin tuo myös omat sivuaine valinnat. Jokainen opiskelija pystyy kokoamaan juuri sellaisen tutkinnon kuin haluaa.

Pohjoismainen filologiahan ei ole pelkästään ruotsin kielen opiskelua, vaan myös muiden pohjoismaisten kielten opiskelua. Tosin kursseja täällä Oulun yliopistossa järjestetään vain tanskassa, norjassa ja islannissa. Yksi kurssi per kieli. Kielihistoria -kurssit ovat olleet kaikista kivempiä. Niissä on saanut tietoa siitä, miten ruotsin kieli on mudostunut ja muuttunut aikakausien aikana.

Ensimmäiseltä vuodelta mieleen on jäänyt kurssit ääntämisessä ja Ruotsin kulttuurin ja yhteiskunnan -kurssilla.

Välillä tietenkin tuntuu, että olisiko ollut parempi opiskella samaa alaa vaikka Helsingissä, jossa opinnot olisivat olleet monipuolisemmat. Oulun yliopisto tarjoaa tosin pieneydellään hyvän oppimisympäristön. Opettajien kanssa saa hyvin kontaktin ja heiltä saa apua helposti. Tutoropettaja ja pienryhmäohjaaja ovat kyllä korvaamaton apu opintojen alussa.

Olen tyytyväinen päätökseeni opiskella ruotsin kielen opettajaksi.

Mita sivuaineita opiskelet?

Vaikka olen humanisti, niin se ei ole estänyt minua ottamasta kursseja myös luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Suoritan muutamia kursseja fysiikassa ja biologiassa. Ne kun olivat lukiossa lempiaineitani.

Sivuaineita otetaan sen mukaan, miksi haluaa valmistua. Opettajaksi opiskelevilla sivuaine yleensä on jokin toinen kieli: englanti, saksa, suomi tai ranska. Englannin kielen sivuainekoe on huhujen mukaan erittäin haastava. Saksassa, ranskassa ja englannissa järjestetään myös haastattelu.

Ne, joista ei tule opettajia yleensä lukevat sivuaineita taloustieettelisessä tiedekunnassa tai suorittavat opintoja viestinnässä.

Oletko tyoskennellyt opintojen ohella ja mita toita haluaisit tehda valmistumisen jalkeen?

Kun aloitin opintoni, liityin sijaisrekisteriin. Sijaisrekisteri on Oulun kaupungin opetustoimen ylläpitämä rekisteri, jonka kautta saa tietoa kouluissa tapahtuvista opettajan sijaisuuksista. Sijaisuuksia olen tehnyt mahdollisuuksien mukaan. Ne antavat hyvää kokemusta tulevaisuutta varten.

Yleisemmin alaltani valmistutaan kielenopettajaksi. Muita vaihtoehtoja ovat kääntäjä, konsultti tai viestitäntähommat. Kääntäjäksi ei Oulun yliopistossa ole varsinaista linjaa, vaan omilla valinnoillaan voi muodostaa tutkinnostaan kääntäjän ammattiin sopivan kokonaisuuden.

Mita haluaisit kertoa heille, jotka suunnittelevat pyrkivansa opiskelemaan pohjoismaista filologiaa?

Pääsykoetta ei kannata ottaa leikillä, vaan siihen kannattaa tsempata toden teolla. Kielioppi ei ole kaikki kaikessa, mutta se on hyvä osata. Onneksi ruotsin kielessä kielioppi ei ole kovinkaan vaikea. Språkets enhet och mångfald kirjaa kannattaa selata.

Jos päätät alkaa opiskella pohjoismaista filologiaa odottaa sinua mielenkiintoiset opinnot ja innostavat opettajat.

Paasykoeblogi etsii uusia haastateltavia! Osallistu kyselyyn taalla ja autat ensi kevaan pyrkijoita. Kiitos!

Vuonna 2009 kirjoittamani Nyt onnistut! Opas pääsykokeisiin on edelleenkin ajankohtainen apuvaline paasykokeisiin ja valintakokeisiin valmistautuessa.

Ensin opas neuvoo sinua oman alasi valinnassa, josta siirrytaan lukusuunnitelman tekoon. Nyt onnistut! on apunasi jokaisessa vaiheessa, mutta silti kuitenkin taustalla. Tarkeinta on tietysti keskittya mahdollisiin paasykoekirjoihin!

Kun suunnitelma on valmis, voit oppaan avulla valmistautua valintakokeeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Oli takanasi sitten kuinka monta yrityskertaa tahansa, nyt onnistut!

Paasykoeblogin lukijoista eivat ehka kaikki tieda, mutta olen itse aikoinaan osallistunut paasykokeisiin kolmena kevaana ja minulla on kokemusta kahdeksasta eri paasykokeesta. Olen tehnyt jo kaikki virheet puolestasi, nyt sina voit keskittya onnistumiseen!

Viimeisena hakukertanani eli vuonna 2008 paasin Tampereen yliopistoon lukemaan historiaa. Oppaan avulla haluan jakaa myos onnistumiseni ja sen reseptin. Jos mina olen onnistunut, niin sinakin onnistut!

Talla hetkella (22.8.2011) nayttaa booky.fi verkkokauppa tarjoavan halvimman hinnan. Klikkaa siis tasta ja osta Nyt Onnistut! Opas paasykokeeseen edulliseen 23,60 euron hintaan!

Jos sinulla on kysyttavaa oppaasta, minusta tai mista tahansa paasykokeisiin liittyvasta, jata rohkeasti kommentti tahan kirjoitukseen!

Suosittelen ensin lukemaan hanen kirjoituksensa Starting point, Part I, jossa han kertoo taustoistaan. Erittain hyva kirjoitus on myoskin teksi Lukusuunnitelman suunnittelua, jossa blogin pitaja kay lavitse vahvuuksiaan ja heikkouksiaan, seka suunnittelee tulevaa luku-urakkaa.

Kaikki paasykokeisiin valmistautujat voisivat ottaa hanesta mallia ja vastata seuraaviin kysymyksiin:

• Mita viime paasykokeissa meni pieleen ja miksi?
• Mitka ovat vahvuuteni paasykokeisiin lukiessa? Mitka osaan parhaiten?
• Mitka ovat heikkouteni ja mitka aiheet osaan huonommin?
• Miten minun pitaisi valmistautua paasykokeeseen?
• Mita kaikkea olen valmis tekemaan unelmani saavuttaakseni?

“Olen Johanna, 22-vuotias ensimmäisen vuoden farmasian opiskelija. Aiheita kirjoituksiini antavat opinnot, media ja uutiset (lääke)tieteen saralta.” (Lainaus sivulta Kukas?)

Blogissa on useita erittain mielenkiintoisia teksteja, jotka varmasti kiinnostavat muita farmasian opiskelijoita tai heita, jotka haluavat pyrkia alaa lukemaan. Varsinkin suosittelen paasykokeista kertovaa tekstia Paasykokeet.

Kuva

Mita opiskelet?

Opiskelen psykologiaa Tukholman yliopistossa. Täällä Ruotsissa on mahdollista valita joko psykologiprogram tai yksittäisiä kursseja. Tällä hetkellä opiskelen toista kurssia (psykologi II). Olen siis opiskellut vasta yhden lukukauden ja aloittelemassa toista.

Miksi hait opiskelemaan psykologiaa?

Olen hyvin kiinnostunut psykologiasta, ja lukion kakkosella tajusin, että haluan opiskella sitä. Ajattelin YO-kirjoitusten jälkeen hakea Helsingin yliopistoon, mutta täytyy myöntää että kirjotukset oli imeny musta ihan kaikki mehut. En siis pystynyt lukemaan mitään, mutta en halunnut pitää välivuottakaan. Ratkaisu oli Tukholman yliopisto, minne ei ollut pääsykokeita!

Millaista opiskelu on ollut ja oletko ollut tyytyvainen valintaasi?

Ensimmäinen kurssi oli hyvin samanlaista kuin lukion kurssit: Ruotsissa psykologiaa ei siis lueta yhtä laajasti kuin Suomessa. Ensimmäinen kurssi muodostui neljästä alakurssista: sosiaalipsykologiasta, biologisesta psykologiasta, kognitiivisesta psykologiasta ja kehityspsykologiasta. Kurssi oli kyllä hyvä kertaus, ja tunsin myös oppineeni uutta. Tällä hetkellä opiskelen statistiikkaa ja neuropsykologiaa, enkä ole monesta asiasta kuullutkaan aikaisemmin. Mut opiskelu on uskomattoman mielenkiintoista ja motivaatio vaan kasvaa kun saan opiskella ihan uusia ja vähän vaikeempia asioita!

Oletko tyoskennellyt opintojen ohessa ja mitka ovat tyosuunnitelmasi valmistumisen jalkeen?

En ole, eikä aikakaan riitäis. En todellakaan tiedä mitä haluan tehdä valmistumisen jälkeen, ja siihen on kyllä vielä aika pitkä aika… Haluaisin jotain neuropsykologiaan liittyvää, jotain kliinistä psykologiaa. Haluaisin siis tutkia aivoja ja psyykkisiä sairauksia, mutta en vielä tiedä missä ja miten. Käsitykseni mukaan suurin osa psykologeista toimii joko psykologeina tai opettajina.

Mita haluaisit sanoa psykologiaa opiskelemaan pyrkiville?

Jos oot aina halunnut opiskella psykologiaa, mut pääsykokeet pelottaa, lähde ulkomaille! Mun tarkoitus on tulla syksyllä takaisin Suomeen, ja hakea paljon itsevarmempana Helsingin yliopistoon.

Paasykoeblogi etsii uusia haastateltavia! Osallistu kyselyyn taalla ja auta ensi kevaan pyrkijoita. Kiitos!